Liigan ennakko kaudelle 2017-2018

Jääkiekon Liigan kausi 2017-2018 on jo ovella, ja valmistelemme sen kunniaksi jokaisesta joukkueesta koostuvan kausiennakon. Tuleva Liigan kausi käynnistyy syyskuun toisena viikonloppuna. Avausviikonlopun pelit käydään tarkalleen perjantaina ja lauantaina 8.–9.9.2017. Kamppailut käynnistyvät perjantaina poikkeuksellisesti jo kello 17.00, kun Savon paikallisottelussa yhteen iskevät Jukurit ja viime kaudella komeasti peräti hopealle itsensä pelannut KalPa.

Perjantaina pelataan Jukureiden ja KalPan välisen ottelun lisäksi kuudella muullakin paikkakunnalla.Tampereen herruudesta pelataan 279. kerran, kun Ilves isännöi viime kaudella Suomen mestaruuteen yltänyttä Tapparaa. Lappeenrannassa kausi alkaa Kaakon Derbyllä KooKoon matkustaessa SaiPan vieraaksi. Muualla Lukko kohtaa TPS:n, JYP isännöi huippumielenkiintoisessa ottelussa HIFK:ta, Kärpät matkustaa HPK:n vieraaksi ja viimeisenä Pelicans saa vastaansa Sportin.

Lauantaina pelataan perjantain tavoin seitsemällä pelipaikkakunnalla. Otteluparit ovat lähes samat kuin ensimmäisenä pelipäivänä, mutta kamppailut käydään perjantaina vierasjoukkueena olleen kotiyleisön edessä. Se siis tarkoittaa, että JYP matkustaa HIFK:n vieraaksi, Kaakon Derbyssä KooKoo saa vastaansa SaiPan, Pelicans matkustaa testaamaan Jukureiden pelivireen, TPS ja Tappara kohtaavat Turussa sekä Kärpät ja HPK kohtaavat Oulussa. Näiden lisäksi Sport avaa kotipeliensä sarjan Lukkoa vastaan, kun taas Ässien kauden avauskamppailu on Isomäessä Ilvestä vastaan.

Hallitseva Suomen mestari Tappara juhlistaa mestaruusviirin nostoa tiistaina 12. syyskuuta, jolloin se pelaa ensimmäisen kotiottelunsa. Vastaan silloin asettuu viime kaudelta tuttu finaalivastustaja KalPa.

Runkosarjan otteluohjelman pelipäivät painottuvat myös alkavalla kaudella viikonloppuihin. Lähes 60 prosenttia otteluista pelataan perjantaina tai lauantaina. Viikkopelien pääpelipäivä on tiistai, jolloin pelataan otteluista yli 100 kappaletta. Pelit keskiviikkona ja torstaina täydentävät ottelukalenterin. Sunnuntaille on runkosarjaohjelmassa merkitty yksi peli, ja maanantaisin ei pelata yhtään ottelua.

Runkosarja saadaan päätökseen 10. päivä maaliskuuta. 13. päivä maaliskuuta käynnistyvät pudotuspelit, ja Suomen mestari on selvillä viimeistään 28. huhtikuuta. Pudotuspeleissä pelaa runkosarjan kymmenen parasta joukkuetta. Kaikki tämä tapahtuu tutusti ensi vuoden puolella.

Viime kausi

Liigan kausi 2016-2017 päättyi Tapparan mestaruusjuhliin. Finaaleissa tamperelaiset kaatoivat KalPan voitoin 4-2. Kirvesrinnat lähtivät pudotuspeleihin runkosarjan voittajana. Runkosarjassa ykkössija tuli 127 pisteellä, ja se oli 14 pistettä enemmän kuin toiseksi tulleella TPS:llä. Runkosarja oli selkeä pettymys erityisesti HIFK:lle ja Kärpille, jotka eivät sijoittuneet kuuden parhaan joukkoon. Playoffseissa KalPa oli suurin yllättäjä, ja puolestaan Kärpät tippui pudotuspelien avauskierroksella.

Eniten maaleja kauden runkosarjassa viimeisteli Tapparassa pelannut Veli-Matti Savinainen, joka teki 30 maalia. Eniten syöttöjä merkattiin hänen seurakaveri Henrik Haapalalle 45 syöttöpisteellä. Samainen kaveri voitti Liigan koko pistepörssin 60 tehopisteellä. Pudotuspelien pistepörssin voittaja oli HIFK:n Roope Hinz. Tapparan Jukka Peltola oli puolestaan pudotuspelien paras pelaaja. Lisäksi Mika Pyörälä arvostettiin kauden jälkeen pelaajien valitsemaksi parhaaksi pelaajaksi.

Ennen kauden käynnistymistä Jukurit nousi mukaan Suomen korkeimmalle sarjatasolle. Aiemmin SM-liiga Oy:n lisenssitoimikunta oli hyväksynyt Jukureiden liigalisenssihakemuksen. Maaliskuussa vuonna 2016 Liigasta ilmoitettiin, ettei Blues voisi osallistua sarjaan seuran ajauduttua konkurssiin. Viime kaudella mikään vuoden 2014 jälkeen Liigaan nostettu joukkue ei selviytynyt mukaan pudotuspeleihin.

Liigan televisiointi

Sanomalla ja Nelonen Medialla on ollut yksinoikeus Liigassa pelattavien otteluiden televisiointiin vuodesta 2013 alkaen. Sopimus päättyy alkavaan kauteen. Samalla se tarkoittaa, että Teliasta tulee Liigan mediakumppani ensi kauden jälkeen. Sanoma-konsernilla oli optio vielä seuraavasta kaudesta, mutta he päättivät jättää sen käyttämättä. Rahakas sopimus kanssa on tiettävästi ollut konsernille liian kannattamaton. Telian tiedotteessa ei ole erikseen puhuta televisiointioikeuksista, vaan mediakumppanuudesta, mutta sopimukseen kuuluvat odotetusti myös televisiointioikeudetkin.

Viime kauden tavoin Ruudun urheilukanavat lähettävät Liigasta jokaisen ottelun kotikatsomoihin. Ruutu+Urheilu 2 lähettää jälleen Liigan lähetyksiä studio-osuuden kanssa. Huomioittehan, että antennitalouksissa Ruudun kanavien lähetykset kuitenkin loppuivat 31.8.2017, joten jatkossa antennitalouksissa Ruudun kanavia pääsee seuraamaan joko Ruutu-nettipalvelusta tai hankkimalla kaapelivirittimen. Ruutu-nettipalvelusta voi lopettaa tilauksen milloin vain maksetun jakson loppuun.

Tappara

Viime kausi sujui Tapparalta samalla kaavalla verrattuna yhtä kautta aiempiin tapahtumiin. Puolustavana Suomen mestarina kauteen lähtenyt tamperelaismiehistö oli jälleen pysäyttämätön niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin. Runkosarjassa oranssisiniset nappasivat 127 pistettä, ja toiseksi tullut TPS jäi taakse yli kymmenen pisteen erolla. Pudotuspeleissä Tapparalle parhaimman vastuksen antoi Ilves, sillä tamperelaismiehistöt pelasivat seitsemän kamppailua. Semifinaalissa Tapparalla ei ollut mitään hätää, kun HIFK kaatui lukemin 4-1. Myös finaalisarjassa KalPaa vastaan etenkin kokemus oli kirvesrintojen puolella. Kuopiolaiset venyttivät ratkaisun syntymistä lopulta kuudenteen otteluun. Kauden jälkeen Tappara nappasi itselleen eri saavutuksista monta palkintoa.

Tappara on kokenut monen muun seuran tavoin merkittäviä muutoksia. Muihin maisemiin ovat lähteneet muun muuassa Aleksander Bonsaksen, pelaajauransa lopettanut Pekka Saravo, Henrik Haapala, Teemu Lassila, niinikään pelaajauransa lopettanut Tapio Sammalkangas, Jani Lajunen ja Veli-Matti Savinainainen. On sanomattakin selvää, että Tappara on kokenut suuria menetyksiä niin puolustuspäässä kuin hyökkäyksessäkin, sillä Saravon kokemus on ollut takalinjoilla omaa luokkaansa, ja puolestaan hyökkääjistä erityisesti Haapala ja Savinainen lukeutuivat viime kaudella Liigan parhaimmistoon. Samalla tavalla myös Lajusen lähteminen jättää loven hyökkäyspäähän. Hyvä asia on kuitenkin se, että Kristian Kuusela teki aiemmin tänä vuonna peräti kolmen vuoden jatkosopimuksen. Kuusela on tamperelaisten luottohyökkääjä ja pelipaikallaansarjan parhaimmistoa.

Uusina hankintoina Tapparaan ovat liittyneet esimerkiksi Niko Ojamäki, Matti Järvinen, Jarno Kärki, Niko Mikkola ja Veli-Matti Vittasmäki. Lisäksi Tyler Redenbach ja Tomas Zaborsky tuovat lisää leveyttä ulkomaalaisvahvistusten muodossa. Zaborsky on varmasti jälleen Liigan yksi maalinälkäisimmistä hyökkääjistä. Redenbachin panos on kieltämättä kysymysmerkki, sillä kyseessä on ajoittain verkkaisesti esiintyvä, mutta kuitenkin erittäin taitava pelaaja. Pelikäsitys on miehen suurin vahvuus. Tapparan suuret menetykset on hyvin mahdollista saada paikattua uusilla vahvistuksilla, sillä parin ulkomaalaisen lisäksi erityisesti Ojamäki ja Kärki tekivät viime kaudella Ässissä hyvää jälkeä.

Tapparan pelaajien keski-ikä on alle 25 vuotta, ja viime kausien tapaan tamperelaisseura on Liigan voittajasuosikki numero yksi. Jussi Tapola ei jatka enää Tapparan päävalmentajana, vaan hän siirtyy miehistössä toisenlaisiin hommiin. Jukka Rautakorpi jatkaa kirvesrintojen päävalmentajana, ja vaikka hänen tie nuorten MM-kisoissa päättyi potkuihin, kyseessä on Suomen menestyneimpiä omassa työssään. Rautakorpi on kuudesti valmentanut Liigassa oman joukkueensa finaalisarjaan, mutta voittoja on vain yksi keväältä 2013. Tapola toimii jatkossa Rautakorpen lähimpänä esimiehenä.

Sen verran paljon Tappara on kokenut vaihtuvuutta, että ryhmällä riittää varmasti nälkää menestymiseen. Tappara on Suomen malliorganisaatio, ja vaikka Rautakorpi on ollut välillä sivussa päävalmentajan paikalta, hän on ollut jatkuvasti jollain tavalla mukana. Tarkemmin sanottuna mies on ollut strategiaryhmässä konsulttina ja asiantuntijana. Tampereella on käyty noin viisi vuotta sitten keskusteluja seuran tulevaisuudesta, kun tilanne oli huono. Valmennukselle annettiin paljon urheilujohtamisen vastuuta, ja se on kantanut hedelmää. Rautakorven alaisuudessa Tappara pelaa entistä luovempaa ja nopeampaa peliä. Tälläinen prosessi aloitettiin jo, ja nyt sitä viedään eteenpäin.

JYP

Aikaisempien kausien kestomenestyjä JYP selviytyi viime kaudella suoraan puolivälieriin oltuaan runkosarjassa neljäntenä. Kolmen parhaan joukkoon jäi pienestä kiinni, sillä KalPa saalisti yhden pisteen jyväskyläläisiä enemmän. Runkosarjassa JYP voitti varsinaisella peliajalla 28 kertaa, ja maaliero oli kolmanneksi paras Tapparan ja TPS:n jälkeen. Pudotuspeleissä JYP onnistui voittamaan HPK:n seitsemänteen otteluun menneessä taistossa, mutta semifinaalissa KalPa eteni jatkoon niinikään seitsemännen kamppailun päätteeksi. Kausi päättyi Jyväskylässä kuitenkin mitaliin, sillä HIFK kaatui pronssipelissä. Eri asia oli, että olisiko pronssiottelua tarvinnut pelata.

Alkavalla kaudella JYPin maalinsuulla pelaavat uutena hankintana Eetu Laurikainen ja Jussi Olkinuora. Torjujaosasto on kokenut pientä muutosta myös toiseen suuntaan, sillä Veini Vehviläinen jatkaa pelaajauraansa muissa maisemissa. Lisäksi Markus Ruusu torjuu jatkossa Ilveksen paidassa, mutta kyseessä on vain lainasopimus. Puolustuspäässä rungon muodostavat Mikko Kalteva, Mikko Kuukka, Mikko Mäenpää ja Nolan Yonkman. Erityisesti Mäenpään palaaminen Liigaan on kovan luokan asia, mutta kolikon toisena puolena Urho Vaakanainen ja Juuso Pulli eivät ole puolustuspäässä enää käytettävissä. JYPin puolustus on erinomainen kokonaisuus kokemusta, fyysisyyttä ja vahvaa viivapeloitetta. Ongelma voi olla, jos kokeneet avainpelaajat kuormittuvat liikaa.

Hyökkäyspäässä JYPin ja samalla koko Liigan yksi tärkeimmistä paluumuuttajista on Jarkko Immonen. Hän kelpaisi mille tahansa Liigassa pelaavalle joukkueelle. Immonen tuo jyväskyläläisten vahvuuteen niin kokonaisvaltaisen paketin, että seuran kannattajat ovat varmasti enemmän kuin tyytyväisiä. Toisena erinomaisena hankintana Juuso Puustinen pelaa jatkossa punamustavalkoisten vahvuudessa. Puustinen on parhaimmillaan Liigan yksi parhaimmista maalintekijöistä. Jani Tuppurainen, Ossi Louhivaara, Miika Lahti ja Juha-Pekka Hytönen muodostavat kokeneen rungon, joka on niinikään vertailukelpoinen muihin sarjan huippuryhmiin. Ovista toiseen suuntaan ovat matkanneet Janne Tavi, Anssi Löfman ja Topi Nättinen. Niin puolustuksen Vaakanainen kuin hyökkäyksen Löfman ja Nättinen pelaavat jatkossa SaiPassa. Muita tärkeitä lähtijöitä ei ole.

Mikäli JYPin maalivahtiosasto toimii, JYP on alkavalla kaudella Tapparan yksi suurimmista haastajista. Jyväskylässä on valtavasti laatua jokaisella eri osa-alueella, ja hyökkäyspäässä Immosella, Tuppuraisella, Hytösellä ja kumppaneilla on hyvä mahdollisuus tehdä tuhoisaa jälkeä. Lisäksi JYPissä töitä tehdään pitkäjänteisesti, sillä Marko Virtanen jatkaa jyväskyläläisten päävalmentajana. Virtasen johdolla JYP on ollut vähintään viiden joukossa joka kausi. Hän on toiminut siis monta vuotta nykyisessä työssään, ja samalla seuran taustat ovat Liigan parhaimmistoa. Näillä lähtökohdilla JYPillä asiat ovat hyvällä mallilla. Runkosarjassa sijoitus tulee olemaan todennäköisesti kolmen kärjessä.

HIFK

Viime kausi oli HIFK:n osalta hyvin epätasainen ja vuoristoratamainen. Päävalmentajana toiminut Antti Törmänen ei saanut helsinkiläisiä käytännössä missään vaiheessa pelaamaan materiaalinsa edellyttämällä tavalla, ja punapaidat pääsivätkin mukaan pudotuspeleihin vain viimeisten joukossa. Mikäli pääkaupunkiseudun ylpeys olisi pudonnut jo ennen puolivälieriä, Törmänen olisi todennäköisesti saanut potkut jo tuolloin, mutta matka jatkui kahdeksan parhaan joukkoon. HIFK sijoittui lopulta neljänneksi, ja se oli kaikki käänteet huomioiden kohtuullisen hyväkin lopputulos. Runkosarjassa miehistö saalisti voittoja varsinaisella peliajalla vain 22 kappaletta, ja eroavaisuus oli valtava sarjataulukon kärkipäähän. Silti punaisilla oli yleisön suurin keskiarvo yli 7000 katsojalla.

Kesän aikana HIFK on vahvistunut monella uudella pelaajalla. Vahvistuksia on hankittu uudesta maalivahdista lähtien. Atte Engren torjuu jatkossa helsinkiläisten maalinsuulla, ja uusista puolustajista mainitaan puolestaan nimet Teemu Laakso ja Ville Varakas. Hyökkäyspäässä Juha-Pekka Haataja, Jerry Ahtola, Juhani Tyrväinen ja Erik Thorell ovat liittyneet punapaitojen vahvuuteen. Heidän lisäksi Patrick Carlsson on miehistössä uutena kasvona. Erityisesti Thorellin hankkiminen TPS:n väreistä oli kovan luokan suoritus, sillä hän on Liigan parhaimpia hyökkääjiä.

Viime kauden jälkeen HIFK:sta ovat siirtyneet muihin maisemiin Corey Elkins, Daniel Gillfors, Matt Generous, Roope Hinz, Mikael Johansson ja esimerkiksi Jasse Ikonen. Heidän lisäksi vaikkapa Kai Kantola, Arttu Luttinen ja Juha-Matti Aaltonen eivät enää edusta pääkaupunkiseudun ryhmää. Varsinkin Aaltosen siirtyminen Ruotsiin on miehelle itselle varmasti hyvä asia, sillä viime keväänä hän tuntui joutuvan puolen kansan sylkykupiksi. HIFK menetti kesällä valtavasti kokemusta ja johtajuutta, mutta uusista pelaajista etenkin Haataja ja Ahtola tuovat Helsinkiin edellämainittuja ominaisuuksia.

Ensimmäistä kautta HIFK:n päävalmentajana aloittava Ari-Pekka Selin ilmoitti ensimmäiseksi, että Helsingissä laitetaan työhaalarit päälle. Kilpailu pelipaikoista tulee olemaan Liigan yksi kovimmista, ja minkäänlaisia vapaamatkustajia ei siedetä. HIFK aloittaa uuden projektin eri päävalmentajan alaisuudessa, ja myös kannattajille tämä on varmasti puhdistava tekijä. Helsinkiläisten materiaalilla pitäisi taistella kaudesta toiseen Liigan mestaruudesta, mutta uudelle päävalmentajalle ensimmäinen kausi menee ehkä osittain vielä muokatessa miehistöä omannäköiseksi. Uusi valmennus tietää, että HIFK:ssa resurssit ja odotukset ovat poikkeuksellisen suuria, joten tavallaan moneen muuhun seuraan verrattuna Helsingissä tuloksenteko pitää tulla nopeasti. Rima ja vaatimustaso on korkealla.

Loppuun on hyvä mainita, että HIFK täyttää 120 vuotta, ja juhlavuonna mahtava merkkipaluu antaa varmasti ylimääräistä energiaa. HIFK järjestää kuluvan vuoden aikana yhdessä Jokereiden kanssa tapahtuman, jossa investoinnit ovat miljoonaluokkaa. Tapahtuma järjestetään Helsingin ydinkeskustassa, Kaisaniemen puistossa. HIFK pääsee pelaamaan itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta Kärppiä vastaan. Helsinkiläisseuran laskelmissa Kaisaniemeen pitäisi saapua minimissään 17 000 katsojaa, jotta tapahtumasta tulisi voitollinen. Tämä on mahtava tapa juhlistaa HIFK:n 120-vuotista taivalta, ja samalla jääkiekko palaa Kaisaniemeen, jossa sitä aikoinaan alettiin pelaamaan.

TPS

Edellinen kausi TPS:ltä oli runkosarjan osalta hyvä, sillä turkulaiset sijoittuivat runkosarjassa toiseksi. Ainoastaan Tappara onnistui keräämään suuremman pistemäärän. Mustavalkoisten kannalta tietynlainen kasvojenpesu saatiin suoritettua, sillä monet aikaisemmat kaudet ovat menneet seurassa pahasti alakanttiin. TPS nappasi runkosarjassa varsinaisella peliajalla voittoja 30 kappaletta, ja maalierossa ainoastaan Tappara oli jälleen edellä. Pudotuspeleissä TPS ei päässyt neljän parhaan joukkoon, sillä puolivälierissä putoaminen tapahtui HIFK:ta vastaan. Ari-Pekka Selin ei kauden päätteeksi saanut jatkaa TPS:n päävalmentajana, vaan Selin toimii jatkossa HIFK:n penkin takana.

Maalivahteina alkavalla kaudella TPS:llä toimivat Oskari Setänen ja Rasmus Tirronen. Heistä jälkimmäisenä mainittu nuorukainen liittyy Turun ylpeyteen uutena maalivahtina. Viime kaudella hän torjui Mestiksessä Espoo Unitedin vahvuudessa. Ovista toiseen suuntaan on matkannut Alexandar Georgiyev, joka pelaa jatkossa muissa maisemissa. Puolustuspäässä TPS:n suurimmat vastuunkantajat ovat edelleen Henrik Tallinder, Ilkka Heikkinen ja erittäin mielenkiintoinen hieman nuoremman sukupolven Lucas Ekeståhl Jonsson. Hän on tehnyt viime kausina Ruotsin puolella erinomaista jälkeä. Muuten puolustuskalusto ei ole viime kaudesta kokenut merkittäviä muutoksia.

Puolustuksessa TPS:llä on erittäin kokeneita, mutta edelleen huippulaadukaita puolustajia. Sama koskee myös hyökkäyskalustoa, sillä Eric Perrin, Tomi Kallio, Ilkka Pikkarainen ja Ilari Filppula muodostavat erinomaisen rungon. Viime kaudella Filppula pelasi Ruotsin puolella, mutta nyt hänet saatiin takaisin Liigaan. Tarvetta miehelle oli, sillä Eric Thorell ei jatka pelaauraansa TPS:n vahvuudessa. Hän toimii alkavalla kaudella HIFK:n yhtenä avainhyökkääjänä. Myös Jerry Ahtola pakkasi tavaransa ja suuntasi muihin maisemiin. Jopa Thorellin lähdönkin myötä TPS:llä on Liigan yksi parhaimmista hyökkäyskalustoista, ja se on kokemukseltaan niinikään timanttisen vahva. Lisäksi ei voi olla mainitsematta nimeä Petrus Palmu, joka tuo hyökkäykseen nuorta intoa ja lisää maalinnälkää. OHL-sarjassa hän teki mahtavia tehopisteitä, mutta hyppäys Liigaan on toki merkittävä.

Kokonaisvaltaisesti TPS:n on Liigan yksi todennäköisimpiä menestyjäehdokkaita yhdessä Tapparan, HIFK:n ja JYPin kanssa. Georgiyevin lähdön myötä ongelmaksi saattaa muodostua maalivahtiosasto, mutta muualla laatua ja kokemusta on jopa poikkeuksellisen paljon. On selvää, että Kallio ja Perrin eivät voi jatkaa pelaajauraansa ikuisuuksiin, mutta heistä molemmat ovat alkavalla kaudella koko sarjan valovoimaisimpia hyökkääjiä. Lisäksi maalivahtitilanteesta kannattaa huomioida, että tarvittaessa Karolus Kaarlolehto on turkulaisten käytettävissä, mutta ainakin alkukauden hän pelaa Mestiksessä lainalla. Erittäin vahva alakerta auttaa varmasti myös nuorten maalivahtien kehityksessä.

Loppuun on hyvä mainita TPS:n uudesta päävalmentajasta, sillä Kalle Kaskinen toimii ensimmäistä kautta turkulaisten päävalmentajana. Kaskisen haastattelut ovat olleet hyvin mielenkiintoisia, sillä hän on myöntänyt suoraan, että pitkiä projekteja ei ole, vaan menestymistä tarvitaan heti. Mestaruustavoitetta Kaskinen ei ole julistanut, mutta pitkäjänteistä työtäkään ei ole kauheasti nostettu esille. Kaskinen toimi aiemmin kahtena kautena Jokereiden valmennustiimissä. Lisäksi hänellä on kokemusta valmentamisesta Suomen juniorimaajoukkueista ja TPS:n apuvalmentajana. Etenkin Leijonissa TPS:n tuore käskijä on saanut kovaakin kritiikkiä koko muun valmennusosaston ohella.

Kärpät

Viime kaudella Kärpät operoi Kai Suikkasen alaisuudessa, mutta Suikkasen alaisuudessa oululaisseura oli yksi pahimmista epäonnistujista. Alkukaudesta sarjan häntäpäässä keikkunut Kärpät selviytyi lopulta mukaan pudotuspeleihin, mutta kausi päättyi jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella HIFK:ta vastaan. Samalla Suikkasen oli siirryttävä sivuun oululaisten päävalmentajan paikalta. Kärppien kaudesta ennustettiin vaikeaa, ja lopulta kaikki uhkakuvat kävivät toteen. Epäonnistujia oli aivan liikaa, ja vain Mika Pyörälä vastasi tasaisesti pistetehtailusta. Pyörälä oli hyvä myös puolustussuuntaan, sillä hänen plusmiinus-tilasto oli plussalla 15 pykälän verran. Jussi Rynnäs oli maalinsuulla hyvä, mutta ei hän yksinään ihmeisiin pystynyt. Jan Hruska oli Kärppien yksi surkeimmista hankinnoista, ja seurajohto katsoi häntä yllättävänkin pitkään. Hänestä ei ollut apua maalinteossa eikä juuri muussakaan. Jiri Tlustlystä ei ollut sen enempää sateentekijäksi, vaikka valmiiksi tiedettiin, että hänellä oli ongelmia loukkaantumisten kanssa. Pelaajaura päättyi keväällä.

Uusista hankinnoista Kärpät saa maalinsuulle Veini Vehviläisen. Ovista toiseen suuntaan matkaa Sami Aittokallio. Puolustuspäässä uudet hankinnat ovat Miika Koivisto ja Teemu Kivihalme. Kokemusta miehistö menettää suuresti, sillä Ilkka Mikkola ei jatka pelaajauraansa. Myöskään Ivan Svarny ei ole enää pohjoisen ylpeyden käytettävissä. Lasse Kukkonen toimii edelleen puolustuksen tärkeimpänä pelaajana ja isona selkärankana. Hyökkäyksessä Julius Junttila, Otto Karvinen, Jyri Junnila, Kristian Kannas, Charles Bertrand, Jasse Ikonen ja Nicklas Lasu siirtyvät oululaisten vahvuuteen. Muihin maisemiin siirtyvät Pyörälä, John Albert, Niklas Olausson ja Brock Trotter. Erityisesti Pyörälän lähteminen on valtava takaisku. Lisäksi muutama muukin vaihtaa maisemaa, joista ehkä tärkeimpänä kokenut Toni Kähkönen matkustaa KooKoon riveihin. Viime kausi oli myös Kähköseltä henkilökohtaisesti vaikea, mutta hän tuo valtavasti johtajuutta ja kokemusta.

Kärpät on monella tavalla aloittamassa uutta projektia. Päävalmentajana aloittaa Mikko Manner, joka on toiminut aiemmin oululaisten apuvalmentajana. Uutena mukaan valmennukseen liittyy Lauri Mikkola. Apuvalmentaja Toni Sihvonen, joukkueenjohtaja ja maalivahtivalmentaja Ari Hilli sekä fysiikkavalmentaja Samppa Jaakola jatkavat omilla paikoillaan. Pitkäaikainen toimitusjohtaja on vaihtunut toiseen henkilöön, sillä Suomessa yhden parhaimman urheilujohtajan Juha Junnon työt pohjoisen ylpeydessä on toistaiseksi tehty, ja hänen tilalle on tullut Tommi Virkkunen. Kärppien uusi toimitusjohtaja on toiminut Kärppien hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2010. Junnon lähteminen on iso asia Kärpille ja koko Oulun kaupungille, mutta sen aika oli ennemmin tai myöhemmin. Virkkunen joutuu toki suuriin saappaisiin, mutta olosuhteet mahdollistavat paluun menestymiseen.

Viime kauden epäonnistuminen saattoi olla Kärppien tulevaisuuden kannalta hyväkin asia. Oulussa on menestetty viime vuotta lukuunottamatta niin hyvin, että minkäänlaiseen tuudittautumiseen ei ole varaa. Kärpät on saanut useita sellaisia vahvistuksia, jotka ovat todistaneet olevansa Liigaan nimimiehiä, mutta viime kauden kaltaiseen joukkoepäonnistumiseen ei ole varaa. Kärpät ei lukeudu alkavalla kaudella Liigan mestarisuosikkeihin, ja sekin saattaa olla hyvä asia. Mannerilla ei ole niin valtavaa painetta tehdä tulosta jo ensimmäisellä kaudella. Nyt uusi projekti on lähdössä vasta käyntiin. Suoran pudotuspelipaikan saaminen on todennäköistä, mutta runkosarjan voitto lienee liikaa vaadittu.

Lukko

Viime kausi oli Lukolta pahasti epäonnistunut. Raumalaiset eivät päässeet mukaan pudotuspeleihin, vaan he jäivät neljänneksi viimeiseksi. Heikommin meni vain KooKoolla, Sportilla ja SaiPalla. Lukko voitti runkosarjassa varsinaisella peliajalla vain 17 kertaa, joten pudotuspelien ulkopuolelle jääminen oli oikeutettua. Lukon viime kaudelta on vaikeaa nostaa onnistujia esille, sillä mikään osa-alue ei toiminut odotetulla tavalla. Viime kaudeksi Juha Vuori nimettiin Lukon päävalmentajaksi, mutta hän sai potkut marraskuun 2016 puolivälissä seuran siihen asti vaisusti menneen kauden takia. Loppukauden Vuorta korvasi erittäin kokenut Kari Heikkilä. Hän teki sen mikä tehtävissä oli, mutta laivaa ei saatu käännettyä ajoissa. Viimeisissä otteluissa ei ollut suurta panosta.

Alkavalla kaudella Lukko lähtee metsästämään pudotuspelipaikkaa Pekka Virran alaisuudessa. Hän teki viime kaudella KalPan päävalmentajana kerrassaan mahtavaa työtä, ja odotukset samanlaisen työn jatkumiselle myös Raumalla ovat korkealla. Kesän aikana Virta taustajoukkoineen on hankkinut Raumalle puolustukseen Jyri Marttisen ja Johan Motinin sekä hyökkäykseen Janne Keräsen, Eero Somervuoren, Joakim Hilldingin ja Arttu Ilomäen. Lisäksi Damien Fleury jatkaa uraansa sinikeltaisten vahvuudessa. Marttinen tuo Lukon puolustukseen runsaasti fyysisyyttä ja kokemusta, kun taas Motin on pelannut useamman edellisen kauden Ruotsin pääsarjassa. Hyökkääjistä erityisesti Keränen ja Fleury lukeutuvat vahvistuksiin. Somervuori tuo runsaasti kokemusta, mutta hän ei ole toki enää pelaajauransa huipulla. Hilldingillä on mahdollisuudet olla raumalaisten yksi parhaimmista hankinnoista, mutta varmuutta siitä ei ole. Hän on pelannut ajoittain loistavasti Ruotsin pääsarjassa, mutta viime kausi oli huono. Potentiaalia on paljon, joten miestä kannattaa seurata kaukalossa.

Merkittävimmät lähtijät Lukon vahvuudesta ovat Sami Lähteenmäki, Steven Seigo ja Jakub Stepanek. Lähteenmäki jatkaa uraansa pahimman vihollisen Ässien vahvuudessa. Myöskään Aaron Vidgren, Keaton Ellerby, Mikko Lahtinen ja Jesse Virtanen eivät jatka pelaajauraansa raumalaisten kokoonpanossa. Erityisesti Stepanekilla olisi ollut varmasti käyttöä Lukossa myös alkavalla kaudella, mutta raumalaisten maalivahtitilanne ei ole muutenkaan huono. Kaapo Kähkönen saa hyvän mahdollisuuden ottaa pelaajaurallaan lisää kehitysaskeleita. Viime kaudella Kähkönen torjui sinikeltaisten maalilla 34 ottelussa. Kaikkiaan Lukon poislähtijöiden lista ei ole dramaattinen eikä erikoisen pitkä. Lisäksi seuran uusilla hankinnoilla on hyvä ja realistinen mahdollisuus korvata heidät.

Virran alaisuudessa Lukon ensimmäinen tehtävä on tietenkin uskottavuuden palauttaminen. Raumalaisten pelillinen tehtävä on selviytyä pudotuspeleihin, ja tälläisellä materiaalilla pudotuspelien ulkopuolelle jääminen olisi selkeä pettymys. Virta näytti viime kaudella, että miten hyvin rajallisella materiaalilla saatiin kerrassaan mahtava lopputulos. Lisäksi hän pääsee aloittamaan uudessa seurassa puhtaalta pöydältä. Huipputärkeän Ville Vahalahden harteilla on jälleen selkärangan tärkeimmän hahmon rooli, mutta etenkin alkukaudesta huolta aiheuttavat loukkaantumiset. Ainakin Lauri Tukonen, Marttinen ja Valentin Claireaux ovat sivussa. Lukon pelaajien keski-ikä on reilut 26 vuotta, ja se sisältää vain suomalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia pelaajia. Kokeneilla pelaajilla on paljon vastuuta kannettavana viime kauden takia, mutta ratkaisuvoimaa on monessa kentässä.

HPK

Edellinen kausi HPK:n osalta oli monella tavalla onnistunut. Runkosarjassa viidenneksi sijoittunut hämeenlinnalaismiehistö pääsi suoraan mukaan puolivälieriin, ja sielläkin he antoivat JYPille erinomaisen vastuksen. Jatkopaikka jyväskyläläisten eduksi ratkesi vasta seitsemännessä ottelussa. HPK:n toiseksi edellinen kausi oli päättynyt runkosarjassa sijoitukseen 13., joten huomattavaa parannusta pääsi tapahtumaan. Viime kaudella HPK nappasi runkosarjassa varsinaisella peliajalla viisi voittoa enemmän verrattuna kautta aiempiin tapahtumiin. Päävalmentaja Antti Pennanen sai hämeenlinnalaiset vahvaan pelivireeseen, ja sama päävalmentaja jatkaa työssään jatkossakin.

Maalivahtiosasto HPK:lla on nuorten harteilla, sillä Emil Larmi, Antti Karjalainen ja Ukko-Pekka Luukkonen toimivat alkavalla kaudella oranssimustien maalivahteina. Viimeiseksi mainittu aloittaa kauden kuitenkin LeKin vahvuudessa. Uusia maalivahteja HPK ei ole kesän aikana saanut, joten nuori kolmikko on saanut tehdä Hämeenlinnassa töitä pitkäjänteisesti. Karjalainen pelasi tosin viime kaudella myös Lukon vahvuudessa, mutta sittemmin hänestä on tullut HPK:n torjuja. Maalivahtivalmentaja Juha Lehtolan kanssa nuori kolmikko saa hyvän mahdollisuuden kehittyä ja ottaa omilla pelaajaurallaan seuraavia askeleita. Eniten kokemusta iän puolesta on Karjalaisella.

Mikäli maalivahtiosasto ei ole kokenut HPK:lla muutoksia, muilla eri osa-alueilla vaihtuvuutta on sen sijaan merkittävästi. Uudet sopimukset Kerhon kanssa ovat tehneet jo entuudestaan tutut Kristian Vesalainen, Miro Ruokonen, Robert Leino, Niklas Friman, Miro Ruokonen, Filip Krivosik sekä seuralle kokonaan uudet tuttavuudet Miro Karjalainen, Markus Niemeläinen, Mikko Lehtonen, Victor Backman, Nikolaj Krag ja Roope Laavainen. Uusista kavereista Lehtosella, Karjalaisella, Niemeläisellä, Vesalaisella ja Kragilla on NHL-varaukset. Krivosik on varausikäinen tänä vuonna.

Viime kauden jälkeen HPK:n vahvuudessa eivät enää jatka muun muuassa Joni Tuulola, Sakari Manninen, Niko Kapanen, Henrik Forsberg, Eero Somervuori ja Julius Valtonen. Erityisesti Tuulolan lähteminen on takaisku hämeenlinnalaisten takalinjoille, mutta Tuulola ei saanut edellisessä seurassa pelaajauransa seuraavaa kehitysaskelta. Jatkossa nuori puolustaja pelaa Sportin vahvuudessa. Viime kauden jälkeen HPK menetti runsaasti kokemustakin, sillä Kapanen, Forsberg ja Somervuori lukeutuvat jo hieman vanhemman sukupolven pelaajiin. Heistä Forsberg ja Somervuori jatkavat pelaajauraansa, Kapanen ei. Heidän lisäksi muutama kaveri jatkaa kiekkoilua Mestiksessä.

HPK:n joukkueessa keski-ikä alkavalla kaudella on lähes tasan 23 vuotta. Liigasta kokemusta on lähes 3500 ottelun verran, mutta kansainvälisellä tasolla esimerkiksi NHL-otteluita koko miehistöllä on vyöllään vain muutama kappale. Joonas Lehtivuori, Juho Keränen, Janne Lahti ja Severi Sillanpää lukeutuvat HPK:n kokeneimpiin pelaajiin, ja erityisesti Lahti on hyökkäyspäässä merkittävässä roolissa. Alkavalla kaudella HPK tulee todennäköisesti kamppailemaan sijoituksista kuuden parhaan joukossa. Olisi yllätys, jos Hämeenlinnassa jäätäisiin pudotuspelien ulkopuolelle.

Ilves

Viime kaudella Ilveksen tavoitteena oli pudotuspelien lisäksi päästä paremmin jaloilleen talouspuolella, jossa tamperelaiset myös onnistuivat. Tupsukorvat antoivat puolivälierissä erinomaisen vastuksen Tapparalle, mutta pelillisesti kaupungin ykkösseura ei ollut pitkän kaavan mukaan yllätettävissä. Terveemmän taloustilanteen ansiosta Ilves pääsi viime kaudella päävalmentaja Karri Kiven johdolla todistamaan itselleen ja muulle yleisölle pystyvänsä venymään tiukoissa paikoissa poikkeuksellisen hyvin. Puolivälierien seitsemäs kohtaaminen myytiin loppuun alle 40 sekunnissa.

Ilves on kokenut pelaajarintamalla viime kauteen verrattuna suuria muutoksia. Maalivahdeista aloittamalla Markus Ruusu torjuu jatkossa tamperelaisten maalinsuulla. Kyseessä on huippulupaava alle parikymppinen torjuja, jonka Dallas Stars on ehtinyt varaamaan. Ruusu tulee korvaamaan Hannu toivosta, joka siirtyy Itävallan pääsarjaan. Puolustuspäässä suurimmat menetykset koettiin, kun Veli-Matti Vittasmäki siirtyi Tapparaan, Teemu Aalto lopettaa pelaajauransa, Ville Järvinen ja Jyri Niemi siirtyvät KooKooseen ja eipä Marcus Fageruddkaan jatka enää tutussa miehistössä. Edellämainittuja pelaajia tulee korvaamaan Stefan Espeland, Valtteri Viljanen ja Juuso Pulli. Kannattaa seurata erityisesti Pullin peliesityksiä suurella mielenkiinnolla, sillä kyseessähän on entinen hyökkääjä.

Hyökkäyspäässäkin muutoksia on tapahtunut runsaasti. Suurimpina menetyksinä Michael Keränen pelaa jatkossa KooKoossa, kun taas Markku Flinckin pelipaikka alkavalla kaudella löytyy Jukureista. Markus Jokinen, Jerry D’Amigo ja Aleksi Mustonen ovat niinikään lähteneet ovista muihin maisemiin. Lisäksi muutama kaveri siirtyy Mestikseen. Uusista hankinnoista mainitaan nimet Julius Valtonen, Teemu LepausArttu Ruotsalainen, Mikael Kuronen ja Juhani Tamminen. Viime kaudella Tamminen teki Mestiksen puolella erinomaista jälkeä, joten Ilveksen kannattajat odottavat mieheltä tehopisteitä myös Liigassa. Kuronen siirtyy Ilvekseen oltuaan useamman vuoden SaiPassa.

Ilves näyttää viime kevät mukaanlukien pitkästä aikaa terveeltä niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella. Kokemusta omaavia pelaajia tamperelaiset kaipaisivat enemmän, mutta Kivi on todistanut jo useaan otteeseen miten tälläisestä materiaalista saadaan kaikki irti. Kivellä on voittamisen kulttuuria ja hän pääsee tekemään seurassa pitkäjänteistä työtä. Ilveksen uudet hankinnat edustavat seurajohdon ja päävalmentaja linjaa nuorista pelaajista, jotka haluavat kehittyä ja päästä pelaajaurallaan eteenpäin.

Olisi yllätys, jos Ilves ei pääsisi mukaan pudotuspeleihin. Tupsukorvia ennustetaan sijojen kahdeksan ja kymmenen välimaastoon. Tamperelaisten itseluottamuksen kannalta olisi erittäin tärkeää saada onnistumisia heti alkukaudesta, sillä kokemuksen puute voi muuten heijastua merkittävästi. On tärkeää, että seurajohdolla ja valmennuksella on samanlainen näkemys siitä, että minkälaisia pelaajia Ilvekseen on hankittu ja hankitaan jatkossakin. Kyse on yhdestä mahdollisesta yllättäjäjoukkueesta.

Pelicans

Pelicans pelasi itsensä viime kaudella puolivälieriin, mutta siellä kevät tuli päätökseen ottelusarjassa KalPaa vastaan. Lahtelaisilla oli viime kaudella hyvä mahdollisuus mennä neljän parhaan joukkoon, mutta savolaisten mahtava kausi siivitti heidät jatkoon. Pelicans pystyi viime kaudella parantamaan jälleen sijoitustaan runkosarjassa, mutta pudotuspeleistä jäi jälleen pettymys päällimäisenä mieleen. Lahdessa hommia tehdään pitkäjänteisesti, sillä Petri Matikainen jatkaa turkoosipaitojen päävalmentajana. Kyseessä on erittäin intohimolla ja kovalla sitoutumisella töitä tekevä mies, jonka alaisuudessa yhdelläkään pelaajalla ei ole varmaa pelipaikkaa. Se saatiin todistaa myös viime kaudella. Muutos alkavaan kauteen löytyy siinä, että miehistö on vaihtunut kevään jälkeen enemmän.

Viime kaudella Pelicans vahvistui kesken runkosarjan useaan otteeseen. Loppuvuonna lahtelaisten miehistöön liittyivät niin Antti Tyrväinen, Mikko Kousa kuten myös Justin Hodgman. Heidän lisäksi Karri Rämö pelasi keväällä hieman päälle toistakymmentä ottelua turkoosipaitojen maalinsuulla. Hodgman ja monet muut avainhahmot eivät ole enää Pelicansin käytettävissä, sillä kanadalaisen lisäksi muun muuassa Antti Erkinjuntti, Juhani Tyrväinen, Rämö, Vili Sopanen, Marko Pöyhönen ja Ben Blood eivät jääneet Lahteen. Sen sijaan Borna Rendulic, Aleksi Mustonen, Jordan Rowley, Libor Sulak ja muutamat muut hankinnat tulevat vahvistamaan Pelicansin miehistöä. Janne Juvonen jatkaa lahtelaisten maalinsuulla, ja hän on ehdottomasti koko seuran tärkeimpiä vastuunkantajia. Juvosen loukkaantuminen olisi turkoosipaidoille kerrassaan valtava takaisku.

Puolustuksesta kannattaa seurata varsinkin Sulakia ja Rowleyta. Ensimmäisenä mainittu pelasi päättyneellä kaudella EBEL-sarjassa, mutta kaveri mahtui keväällä jopa Tshekin MM-miehistöön. Rowley puolestaan saapuu Pelicansiin Ruotsista. Kanadalaispuolustaja viimeisteli edellisessä joukkueessa tehopisteet 4+15, ja se oli paras suoritus koko puolustajaosastolta. Sen lisäksi tehotilasto oli kahdeksan verran plussan puolella. Myös Casimir Jürgensia kannattaa pitää silmällä, sillä viime kaudella hän viimeisteli 49 ottelussa tehopisteet 9+29 ollen suuressa roolissa siinä, että SaPKosta tuli Mestiksen mestari. Edellämainittujen hankintojen ohella Juha Leimu, Kousa, Stefan Lassen ja Nico Manelius muodostavat alakerran selkärangan. Lahtelaisilla on erikoistilanteisiin käytössä kaksi viivapelotetta. Alakerta on kuitenkin sen verran ohut, että pitkiin loukkaantumisiin ei ole varaa.

Hyökkäyspäässä muutoksia on tullut runsaasti. Sopanen, Erkinjuntti, Tyrväisistä nuorempi, Hodgman ja esimerkiksi Henri Heino eivät jatka enää Pelicansin vahvuudessa. Heistä erityisesti Sopanen, Erkinjuntti ja Hodgman jättävät valtavan aukon. Valtavasti kehittynyt Ilkka Kangasniemi sen sijaan pelaa edelleen Pelicansissa, ja hänelle on tarjolla entistäkin suurempaa roolia. Rendulicia kohtaan on suuria odotuksia, sillä hän on osoittanut olevansa Liigaan laadukas vahvistus. Nuorista Miska Sikonen, Aleksi Rekonen ja Hannes Björninen saavat hyvän mahdollisuuden ottaa pelaajaurallaan seuraava askel. Myös Joel Mustonen ja Aleksi Mustonen ovat liittyneet Pelicansin vahvuuteen, ja erityisesti Joelille paluu tuttuun ympäristöön on tervetullut asia. Hän palaa Lahteen kahden SHL:ssä vietetyn kauden jälkeen. Viime kausi oli osittain loukkaantumisten takia huono, joten Lahdesta haetaan uutta potkua. Antti Tyrväinen tuo Pelicansiin ennen kaikkea fyysisyyttä, mutta hän on todistanut myös pystyvänsä pisteiden tekoon. Mies antaa joka kerta itsestään sata prosenttia.

Mikäli Juvonen ei koe loukkaantumisia, Pelicansin maalivahtiosasto on hyvässä kunnossa. Siihen mahdolliset menestymishaaveet eivät tule kaatumaan. Puolustuspäässä Leimu ja Kousa kelpaisivat moneen muuhunkin Liigamiehistöön, mutta erityisesti Leimu on kärsinyt loukkaantumisista. Hyökkäyskalusto Pelicansilla on tasaisen vahva, mutta viime kauden jälkeen poistuneet avainhahmot jättävät valtavan aukon. Sen korvaaminen voi olla liikaa vaadittu. Esimerkiksi Kangasniemi joutuu pelaamaan nyt kovempien paineiden alla verrattuna viime kauteen, sillä tehopisteitä pitäisi tulla heti alkukaudesta. Kaiken kaikkiaan Lahdessa kilpailu pelipaikoista on jälleen todella kovaa, ja seuran sisällä on laadukasta ja tervettä kilpailua. Pelicans päässee mukaan pudotuspeleihin, mutta suora puolivälieräpaikka voi jäädä ottamatta. Runkosarjassa sijoitus lienee seitsemäs tai kahdeksas.

Ässät

Viime kaudella Ässät lähti liikenteeseen uuden päävalmentajan komennossa, kun Jyrki Aho saapui porilaisten penkin taakse. Kausi sai patapaitojen kannalta heikon aloituksen, sillä punamustat onnistuivat voittamaan 60 minuutin sisällä vasta seitsemännessä ottelussa. Sen jälkeen pelivire muuttui huomattavasti valoisammaksi, ja heille aukesikin paikka pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle. Puolivälieriin ei kuitenkaan ollut asiaa, kun Ilves onnistui etenemään jatkoon voitoin 2-1. Porilaiset kamppailivat runkosarjan loppusuoralle saakka suorasta paikasta puolivälieriin, mutta lopulta paikka aukesi seitsemänneltä sijalta. Edellisestä kaudesta alkavaan Ässien yksi suurimmista kehityksen kohteista löytyy epätasaisuuden vähentämisestä. Viime kaudella ailahtelevaisuutta nähtiin liikaa.

Ässät on muuttunut viime kaudesta varsin paljon. Lähtijöitä ja tulijoita on moneen muuhun seuraan nähden paljon. Porilaisten vahvuuteen ovat saapuneet muun muuassa Mikko Salmio, Henri Kiviaho, Sami Lähteenmäki, Ben Blood ja Philip McRae. Toiseen suuntaan ovista ovat matkanneet Arttu Ruotsalainen, Valtteri Viljanen, Charles BertrandJyri Marttinen ja hyökkäyspään tärkeät Niko Ojamäki sekä Jarno Kärki. Marttisen poislähtö on patapaidoille merkittävä takaisku, sillä viime kaudella kokenut puolustaja kantoi isoa roolia. Blood tuo Marttisen tilalle alakertaan lisää fyysisyyttä.

Maalivahtiosasto ei ole Ässillä kokenut suurta vaihtuvuutta. Ari Ahonen ei jatka enää porilaisten maalinsuulla, mutta Andreas Bernard kylläkin. Hän torjui viime kaudella vahvalla tasolla, ja alkavalla kaudella italialainen saa jälleen runsaasti peliaikaa. Ahosen poislähtö ei ole seuralle välttämättä suuri takaisku, sillä kokenut maalivahti on kärsinyt loukkaantumisista. Ahosen tilalle Ässät hankki Kiviahon, joka on pelannut aiemmin Ilveksen ja KalPan vahvuudessa. Ässien puolustuskin on pysynyt viime kauteen nähden hyvin kasassa lukuunottamatta Marttista ja Viljasta. Bloodin saavuttua puolustuksessa on Marttisen lähdön jälkeen kiekollista osaamista ja fyysisyyttä sopivassa suhteessa.

Mikäli Ässien maalivahti- ja puolustusosasto on pysynyt hyvin kasassa, samaa ei voida sanoa hyökkäyskalustosta. Siellä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Erityisesti Ojamäen ja Kärjen lähtö muihin maisemiin luo merkittävän aukon patapaitojen maalinteolle. Molemmat heistä jatkavat uraansa Tapparan vahvuudessa. Ojamäen ja Kärjen lisäksi Bertrand on ollut Ässissä isossa roolissa, mutta jatkossa ulkomaalaisvahvistus kiekkoilee muualla. Uusista hankinnoista kannattaa seurata ainakin McRaeta, joka on pelannut Suomessa aiemmin Tapparassa ja Bluesissa. Myös Marco Insamilla on mahdollisuus nousta suureen rooliin. Hän on pelannut aiemmin lähinnä Italian eri seuroissa. Lisäksi Simon Suoranta ja Ville Korhonen ovat nousseet Ässissä suureen rooliin, ja alkavalla kaudella erityisesti Suorantaa kohtaan on suuria odotuksia. Sentterikalusto on kokenut muutaman kokeneen pelaajan menetyksen, mutta siellä on edelleen Jussi Makkosta, McRaeta sekä Matti Kuparinen. Ongelmaksi saattaa muodostua se, että nälkäisiä maalinsylkijöitä on viime kauteen verrattuna vähän.

Ässät kamppailee viimeisistä pudotuspelipaikoista. Tuttu päävalmentaja pääsee jatkamaan pitkäjänteistä työtä porilaisten penkin takana. Nuorille pelaajille on tarjolla entistä suurempaa roolia, kun useampi kokenut pelaaja ei ole enää käytettävissä. Hyökkäyspäässä käytettävissä oleva materiaali on todennäköisesti liian kapea, ja erityisesti muutamille ulkomaalaishankinnoille saatetaan asettaa jopa liian kovia odotuksia. Isoin vahvuus löytyy maalivahti- ja puolustuspelaamisesta, sillä Bernard kannatteli viime kaudellakin porilaisia vaikeina aikoina. Hänen on jälleen onnistuttava hyvin.

KalPa

KalPa oli viime kauden suurin yllättäjä numero yksi. Kuopiolaiset menivät pudotuspeleissä aina finaaleihin saakka, mutta siellä tuli tappio Tapparaa vastaan. Keltamustien viime kaudessa lähestulkoon kaikki sujui yli odotusten, mutta samanlaiseen pääseminen alkavalla kaudella vaikuttaa epätodennäköiseltä. Viime kauden alla ennustettiin, että KalPa olisi alemmassa keskikastissa, mutta ennustukset olivat lopulta niin pielessä kuin olla ja voi. Jotain loistavasta pelivireestä kertoi se, että savolaisseura jäi ensimmäisen 27 ottelunsa aikana vain kolmesti ilman pisteitä. Pudotuspeleissä miehistö voitti ennen finaalisarjaa Pelicansin ja JYPin. Silloin pelattiin täydet seitsemän ottelua.

Alkavalla kaudella KalPa on kokenut suuria muutoksia. Maalivahtiosasto ei ole poikkeus, ja Eero Kilpeläisen siirtyminen Ruotsiin on auttamatta valtava takaisku. Kilpeläinen olisi edelleen omalla pelipaikallaan Liigan ehdotonta parhaimmistoa. Hänen saappaitaan pyrkii täyttämään kaksikko Denis Godla ja Niko Hovinen. Parhaimmillaan maalivahtiosasto on Liigan yksi parhaimmista, mutta se sisältää useita kysymysmerkkejä erityisesti Hovisen osalta. Hänen itseluottamus on ollut kadoksissa, ja vakituista pelipaikkaa sekä seuraa on ollut vaikeaa löytää. Hovinen on edustanut edellisen viiden vuoden aikana yli toistakymmentä eri joukkuetta. Alkavalla kaudella vastuu jakaantunee tasaisesti.

Puolustajista Joonas Lyytinen, Niko Mikkola ja Jussi Timonen eivät enää jatka KalPan vahvuudessa. Heidän jokaisen merkitys keltamustille oli suuri, mutta hyvänä asiana puolustuksen runko on muuten pysynyt pitkälti samanlaisena. Niin Otto Leskinen, Juuso Riikola kuin esimerkiksi Santeri Lukkakin jatkavat tutussa kokoonpanossa. Epävarmaa on, että pystyykö Eetu Sopanen enää pelaamaan koko pelaajauransa aikana, mutta pystyessään nuori kaveri saa Kuopiossa hyvän mahdollisuuden kehittymiseen. Uusista hankinnoista kannattaa seurata varsinkin  Mathew Maionea, joka tuo alakertaan kiekollista osaamista. Viime kaudella kanadalainen pelasi Slovakiassa komeilla tehopisteillä. KalPan alakerta ei kaadu kiekolliseen osaamiseen, mytta fyysisyys on kysymysmerkki.

Hyökkäyskalusto on mennyt KalPalla lähestulkoon uusiksi. Viime kauden sisäisen pistepörssin kärkipelaajat ovat vaihtaneet Tommi Jokista lukuunottamatta maisemaa, ja lähes pari kärkiketjua tulevat menemään uuteen uskoon. Uusista hankinnoista mainitaan ainakin nimet Alexandre Texier, Janne Tavi, Kai Kantola ja Frank Gymer. Erityisesti Texier voi olla parhaimmillaan suuri vahvistus, mutta mahdollisuudet on paljon heikompaankin. Kyseessä on vielä hyvin nuori kaveri, joka on pelannut vain Ranskassa. Kyseessä on toisen kierroksen varaus viime kesältä, joten kyse on jopa poikkeuksellisen lahjakkaasta kaverista. Seuratkaa häntä suurella mielenkiinnolla. Vielä muutamana nimenä mainitaan Joni Ikonen ja Alex Lavoie. Ikonen on kiekollisesti erittäin taitava pelaaja. Kokemusta tämän tason otteluista on kuitenkin vielä vähän. Lavoie puolestaan teki viime kaudella Allsvenskanissa loistavaa jälkeä. 51 ottelussa syntyi tehopisteet 13+38. Viime kaudella hän pääsi debytoimaan Euroopan kaukaloissa, joten sopeutuminen onnistui nopeasti. Vastuuta tulee runsaasti.

KalPassa on selkeitä kysymysmerkkejä monella eri osa-alueella. Ne alkavat maalivahtiosastolta, sillä Kilpeläinen nappasi viime kaudella monesti pisteitä seuralleen lähes yksinään. Puolustuksessa fyysisyyttä kaivattaisiin lisää, ja kolmen puolustajan lähtö heijastuu varmasti alakerran toimivuuteen. Hyökkäyspäässä lähtijät olivat viime kaudella niin merkittävässä roolissa, että erityisesti ulkomaalaishankintojen pitää onnistua hyvin. Oman mausteensa tilanteeseen tuovat päävalmentajakuviot, sillä Sami Kapanen toimii päävalmentajana ja hän on myös seuran omistaja. Nyt Kapanen toimii ensimmäistä kertaa Liigassa päävalmentajana. Uuden projektin rakentaminen vie luonnollisesti oman aikansa, mutta Kapasella lienee varmasti paineita keskimääräistä enemmän. KalPa menee todennäköisesti pudotuspeleihin, mutta suora puolivälieräpaikka tehnee tiukkaa.

Sport

Viime kausi Sportilla päättyi pettymykseen, sillä vaasalaiset eivät selviytyneet mukaan pudotuspeleihin. Odotukset olivat suuret, sillä toiseksi edellisellä kaudella punavalkoiset olivat menestyneet huomattavasti paremmin. Tuolloin seura oli selvinnyt historiansa aikana ensimmäistä kertaa mukaan pudotuspeleihin. Viime kaudella Sport aloitti urakkansa vahvasti, sillä lähes pariinkymmeneen ensimmäiseen kamppailuun he jäivät pisteitä vain neljä kertaa. Sen jälkeen suunta muuttui, ja Vaasassa pudottiin nopeasti sarjataulukon häntäpäähän. Sport sijoittui lopulta toiseksi viimeiseksi, ja erityisesti maalinteon kanssa vaasalaisilla oli monesti ongelmia.

Uusina pelaajina Sportiin ovat liittyneet ulkomaalaisvahvistuksista Sam Povorozniouk ja Michael Parks. Suomalaishankintoja ovat muun muuassa Antti Kalapudas, Joni Tuulola ja Mikko Laine. Puolestaan toiseen suuntaan ovista ovat liikkuneet Tuomas Vänttinen, Lassi Kokkala ja esimerkiksi Otto Karvinen. Uusista hankinnoista suosittelemme seuraamaan ainakin Parksin peliesityksiä, sillä hän viimeisteli viime kaudella ECHL-kaukaloissa 61 ottelussa 57 tehopistettä. Parks eroaa toiseen ulkomaalaisvahvistukseen erityisesti fysiikassa, sillä harjoitusotteluiden valossa jälkimmäisenä mainitulla kaverilla on sillä osastolla vielä selvää parantamista. Myös hän kiekkoili viimeksi ECHL:ssä.

Sportin maalivahtitilanne ei ole muuttunut viime kaudesta, sillä Rasmus Rinne ja Mika Järvinen jatkavat vaasalaisten maalinsuulla. Ainoana muutoksena Veini Vehviläinen ei ole enää punavalkoisten käytettävissä. Hän jatkaa uraansa Kärppien vahvuudessa. Sportilla on käytössä tasainen maalivahtikaksikko, joten Rinne ja Järvinen saavat kumpainenkin peliaikaa. Viime kaudella Järvinen oli ykkösmaalivahtina, mutta hän esiintyi ajoittain epätasaisesti. Tässä hänellä on kehittämistä, joskin kaveri torjui viime kaudella viisi nollapeliä, mikä oli kolmanneksi eniten Liigassa.

Alakerta on kokenut Sportissa muutoksia, vaikka perusrunko on Markus Kankaanperän ja Ari Gröndahlin johdolla edelleen sama. Viime kauden puolustajista Aleksi Laakson lähtö on suurin miinus, ja hänen lisäkseen Markus Nordlund ei jatka seurassa Otto Honkaheimon tapaan. Laakso jatkaa uraansa Itävallassa, vaikka hänelle olisi ollut varmasti käyttöä myös entisessä seurassa. Viime kaudella hän oli puolustuspään parhaimmistoa. Sportin uudet puolustajat ovat jo aiemmin mainittu Tuulola, Niklas Nevalainen ja Oskari Manninen. Erityisesti Tuulolan hankkiminen Vaasaan oli Sportilta loistava työnäyte. Kaveri on pelannut tähän mennessä vain HPK:n vahvuudessa, mutta seuraavaa kehitysaskelta nuorukainen ei saanut otettua. Näin ollen oli parempi vaihtaa maisemaa.

Viime kauden sisäisen pistepörssin viisi parasta hyökkääjää jatkavat Sportin vahvuudessa. Suurimmat menetykset liittyvät Vänttisen ja Kokkalan siirtymisiin muihin maisemiin. Heille molemmille lähtö Vaasasta oli todennäköisesti hyvä asia, jotta heidän peliurat eivät polje paikallaan. Viime kaudella Sport onnistui maalinteossa alle 130 kertaa, joten päävalmentaja Tomek Valtonen on halunnut odotetusti lisää maalintekovoimaa. Niitä on tarjolla erityisesti kahden ulkomaalaisvahvistuksen johdolla. Myös Kalapudasta kannattaa seurata, sillä viime kaudella hän pääsi jo vilauttamaan valtavaa potentiaalia. Kärppiin nähden Vaasassa Kalapudas pääsee pelaamaan ja kehittymään entistä suuremmassa roolissa, joten siirto oli varmasti onnistunut. Sportilla on laadukkaat sentterit, sillä Ville Viitaluoma, Filip Riska, Joonas Komulainen, Kalapudas ja Aleksi Ainali mahdollistavat neljä tasaista hyökkäyskalustoa. Kaiken kaikkiaan Valtosen miehistössä on laadukkaita maalintekijöitä ja useita sellaisia pelaajia, joilla on hyvä mahdollisuus ottaa Vaasassa pelaajurallaan seuraava askel.

Sportissa on alkavalla kaudella vähän sellaisia pelaajia, jotka ovat yli 30-vuotiaita. Viime kaudella ikärakenne oli erilainen, sillä silloin kokoonpanossa oli runsaasti pelaajia, jotka olivat päälle kolmekymppisiä. Sportin suurin vahvuus löytyy hyökkäyskalustosta, ja vaikka puolustuksessa perusrunko on pysynyt pitkälti samanlaisena, isompia loukkaantumisia se ei kuitenkaan tule kestämään. Sport taistelee todennäköisesti viimeisistä pudotuspelisijoituksista, sillä potentiaalia on hurjasti ja erityisesti Parksilla on ainekset jopa koko sarjan yhdeksi parhaimmaksi ulkomaalaisvahvistukseksi. Pääsy pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle olisi vahva suoritus.

Jukurit

Jukurit pelasi viime kaudella Liigassa, ja mikkeliläiset pelasivat läpi koko kauden ollen sarjan yksi suurimmista yllättäjistä heikosta runkosarjan sijoituksesta huolimatta. Ennen Liigaan nostamista Jukureiden kohdalla korostettiin, että vielä ensimmäisellä kaudella mikkeliläisiltä ei odotettu menestymistä, sillä se olisi osoittautunut liian haasteelliseksi. Seurassa oli kuitenkin osoitettu jo aiemmin valmiutta ja vahvaa suunnitelmallisuutta, joten paikka Liigassa oli oikeutettu. Ensimmäisellä kaudella Jukureiden mahdollisuudet romuttuivat talvella, sillä tuolloin mikkeliläiset pelasivat pitkän jakson heikoilla tuloksilla. Viime kauteen nähden muutoksia on tehty maltillisesti, ja tärkeänä asiana on ollut hyvä terveystilanne, sillä viime kaudella Liigan uusi tulokas kärsi loukkaantumisista vähän.

Viime kauden jälkeen Jukureista ovat siirtyneet sivuun Miika Koivisto, Mika Norja, Marko Kauppinen ja Olli Sipiläinen. Heistä isoimpana menetyksenä voitiin pitää Koivistoa, joka pelasi viime kaudella vahvasti mikkeliläisten alakerrassa. Uusina pelaajina Jukureihin ovat saapuneet Juhana Aho, Hannu Pikkarainen ja Markku Flinck. Myös Julius Vähätalo ja Ville Räsänen pelaavat alkavalla kaudella viikinkipaitojen vahvuudessa. Puolustuspäässä kannattaa seurata erityisesti Pikkaraisen tuomaa kokemusta. Hän palaa muutaman Saksassa vietetyn vuoden jälkeen takaisin Suomen korkeimmalle sarjatasolle. Jukurit on miehelle jo kymmenes seura tällä vuosikymmenellä, ja viime kauden teholukema -17 Saksassa ei ole sieltä lupaavimmasta päästä. Pikkarainen tuo Jukureihin apuja varsinkin ylivoimapelaamiseen, mutta kurinalainen pelitapa voi tuottaa ongelmia.

Ensimmäisen Liigakauden tavoin Jukureiden puolustuspelaamisessa ongelmat löytyvät todellisten viivapelotteiden poissaoloista. Peruspuolustajia löytyy tarpeeksi, mutta tasaiseen pisteiden tekemiseen kykeneviä puolustajia on vähän. Keni Karalahti, Teemu Suhonen, Antti Jaatinen ja esimerkiksi Mikko Kokkonen sekä Henri Auvinen jatkavat puolustuspäässä myös alkavalla kaudella. Hyvä asia Jukureiden alakerrassa on se, että maalivahtipeli on sen sijaan ainakin kunnossa. Sami Rajaniemi torjuu tolppien välissä ja Aho toimii kakkosmaalivahtina. Rajaniemi kantaa jälleen ykkösmaalivahdin roolia, mutta SaPKosta saapunut Aho saa itsekin varmasti näyttömahdollisuuksia.

Hyökkäyskalusto on pysynyt Jukureilla niinikään pitkälti muuttumattomana. Lähinnä Flink ja Vähätalo ovat saapuneet uusina hyökkääjinä mikkeliläisten vahvuuteen. Muutamat pelaajat Sipiläisen johdolla ovat sen sijaan vaihtaneet maisemaa. Päävalmentaja Risto Dufvalla on käytössä hyökkäyspäässä lähes 60 prosenttia viime kaudella maaleista vastanneet herrat Zach Budishin, Miika Roineen ja Henrik Koiviston johdolla, jotka kantavat myös alkavalla kaudella suurta vastuuta maalinteosta. Mikäli viime kaudella maalinteosta huolehtinut viisikko ei jatka samanlaisella tehokkuudella, Jukureille tulee todennäköisesti erityisen vaikea kausi. Mikkelissä varmasti toivotaan, että Janne Kumpulainen ja Jesper Piitulainen ottaisivat seuraavan askeleen pelaajaurallaan, sillä molemmilla olisi nähtyä enemmän annettavaa. Sentteriosasto on hyvä, ja sen ympärille voi rakentaa tasapainoiset ketjut.

Viime kaudella Dufva sai muun valmennusjohdon kanssa Jukureiden materiaalista irti lähes kaiken mahdollisen, mutta sama pitäisi tehdä myös alkavalla kaudella. Muuten pudotuspeleihin pääseminen ei vaikuta realistiselta tavoitteelta. Materiaali on edelleen Liigan yksi kapeammista, ja pahimmillaan loukkaantumisongelmat voivat sotkea menestymismahdollisuudet jo ennen ensi kevättä. Valmennus sai Jukureiden monet pelaajat näyttämään viime kaudella parastaan, sillä sisäisen pistepörssin seitsemästä kärkinimestä peräti kuusi teki uuden piste-ennätyksensä Liigassa. Nyt erityisesti Koiviston puuttuminen puolustuspäässä on suuri miinus. Runkosarjan sijoitus lienee kolmen viimeisen joukossa.

KooKoo

Kouvolassa viime kausi oli pettymys, kun pudotuspelipaikkaa ei irronnut. KooKoo sijoittui runkosarjassa kolmanneksi viimeiseksi. Kautta aiemmin oranssimustat jäivät pudotuspelipaikasta vain muutaman pisteen. Ongelmat alkoivat heti kauden alussa, kun maalivahti Juha Järvenpää loukkaantui vakavasti. Hän ei pystynyt pelaamaan koko kaudella ainuttakaan kamppailua. Tammikuussa seuran maalivahdeista peräti neljä oli loukkaantuneena samaan aikaan. Erityisesti Järvenpään loukkaantuminen heijastui selvästi myös kenttätapahtumiin, sillä kymmenestä ensimmäisestä ottelusta miehistö voitti varsinaisella peliajalla vain kerran. Muutosta haettiin päävalmentaja Petri Mattilan potkuilla, mutta tilalle tullut Tuomas Tuokkola ei saanut laivaa käännettyä. Alkuvuodesta KooKoo myi avainpelaajia, ja se ei tehnyt Tuokkolan asemasta helpompaa.

KooKoo pelaa alkavalla kaudella viime kaudesta tutulla maalivahtikaksikolla. Isoja muutoksia on tapahtunut niin puolustuksessa kuin hyökkäyspäässäkin, mutta tolppien väliin luistelevat jatkossakin Järvenpää ja Samu Perhonen. Lokakuussa apuun hankittu Leland Irving ei ole enää seuran käytettävissä. Sopii toivoa, että viime kauden valtavat loukkaantumisongelmat olisivat nyt historiaa, ja Järvenpää pääsisi pelaamaan terveenä. Järvenpää lähtee kauteen ykkösmaalivahtina, mutta Perhonen on todistanut jo aiemmin olevansa Liigatason maalivahti. Viime kaudella Perhonen pääsi pelaamaan kouvolalaisten kokoonpanossa 17 ottelussa ja mukaan mahtui yksi peli Mestiksessäkin.

Puolustuspäässä KooKoo on kokenut isoja menetyksiä. Vaikeudet alkoivat jo viime kaudella, kun Mikko Lehtonen siirtyi siirtorajan kynnyksellä muihin maisemiin yhdessä Ryan O’Connorin tavoin. Mikko Jokela ei ole siirtynyt toiseen seuraan, vaan hänen pelaajaura on tullut päätökseen. Alkavalla kaudella suurta vastuuta kantavat etenkin vielä toistaiseksi loukkaantuneena oleva Robin Jacobsson, yksi uusimmista hankinnoista Sportissakin aiemmin pelannut Jake Newton ja Henrik Forsberg. Myös viimeiseksi mainittu kaveri on uusi kasvo oranssimustien väreissä. Tuokkola tuntee hyvin kaksikon Jyri Niemi ja Ville Järvinen, jotka niinikään pelaavat jatkossa Kouvolassa. KooKoon alakerta on tasainen ja perussuorittajia on useita, mutta selkeitä vastuunkantajia on kovin vähän.

Alakerran tavoin hyökkäyspää on kokenut KooKoolla suuria muutoksia. Juha-Pekka Haataja, Josh Green ja useat muut pelaajat eivät ole enää kouvolalaisten käytettävissä. Viime kauden sisäisen pistepörssin seitsemän kärjestä suurin osa on vaihtanut maisemaa. Erityisesti Haatajan ja Greenin kokemuksella olisi valtavaa käyttöä myös alkavalla kaudella, mutta nyt vastuunkantajia pitää löytää muualta. Michael Keränen on varmasti yksi sellainen pelaaja, jolta odotetaan Kouvolassa paljon. Hän on pelannut aiemmin esimerkiksi Ilveksen ja Jokereiden paidassa. Puolestaan Toni Kähkönen tuo KooKooseen ennen kaikkea johtajuutta ja kokemusta. Kähkönen on pelannut Liigassa 398 ottelua Bluesin ja Kärppien riveissä. Bluesissa hän toimi kolmen kauden ajan myös kapteenina. Uusia hankintoja ovat myös Tomi Leivo, Ville Vainikainen ja esimerkiksi Siim Liivik. Viime kaudella väläytellyttä Anrei Hakulista kannattaa seurata, sillä hänellä on potentiaalia ottaa seuraavia kehitysaskeleita. Kaiken kaikkiaan useamman hankinnan viime kausi oli pettymys, mutta nyt he pääsevät aloittamaan puhtaalta pöydältä. Kokenut Kähkönen on varmasti yksi hyvä esimerkki.

Tuokkolan ensimmäinen kausi KooKoon päävalmentajana oli tietenkin vaikea, kun hän joutui tehtävään kesken kaiken. Kesän aikana Tuokkola on päässyt rakentamaan miehistöä enemmän hänen näköisekseen. KooKoossa uusia vastuunkantajia tarvitaan maalivahtiosastoa lukuunottamatta kaikilla eri osa-alueilla, sillä vaihtuvuutta on tapahtunut niin paljon. Mikäli viime kaudelta tutut loukkaantumisongelmat piinaavat seuraa, pudotuspeleihin pääseminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Monelle pelaajalle tarjotaan KooKoossa suurta roolia, ja hyökkäyspäässä Keränen, Kähkönen ja muut hankinnat voivat korvata viime kauden jälkeen poistuneet avainhahmot.

SaiPa

Viime kausi meni SaiPalta urheilullisesti pahasti pieleen. Lappeenrantalaiset sijoittuivat runkosarjassa viimeiseksi, joten pudotuspelit jäivät kaukaiseksi haaveeksi. Keltamustat kamppailivat lähes koko kauden hankalien loukkaantumisongelmien kanssa, joten uusi päävalmentaja Ari Santanen joutui kohtuuttoman kovaan paikkaan. Kuluvan vuosikymmenen aikana Lappeenrannassa monet ulkomaalaispelaajat ovat onnistuneet loistavasti, mutta viime kaudella näin ei tapahtunut, vaan hekin jäivät harmaaseen massaan. Keväällä SaiPan toimistolla päätettiin myydä useampi avainpelaaja, ja osittain sen ansiosta Lappeenrannassa tehtiin taloudellisesti vahva tulos. Faneja ja yhteistyökumppaneita kohtaan se oli silti väärin. Viimeiset pelit keltamustat pelasivat lähes A-juniorimiehistöllä. Santanen ei jatkanut maaliskuun jälkeen työssään.

Uusina pelaajina SaiPaan ovat saapuneet JYPistä Anssi Löfman, Urho Vaakanainen ja Topi Nättinen. SaPKosta Lappeenrantaan siirtyy Jonatan Tanus ja TPS-paidasta Markus Kojo. Lisäksi Ahti OksanenDavid Goodwin ja Bastien Maia ovat liittyneet keltamustien vahvuuteen. Ovista toiseen suuntaan ovat poistuneet muun muuassa Tero Koskiranta, Ville Vainikainen, Tomi Leivo ja Simon Backman. Tulijoita ja lähtijöitä on kaikkiaan hyvin pitkälti samanlainen määrä.

Maalivahtien osalta SaiPan tilanne ei ole muuttunut, sillä Frans Tuohimaa ja Jussi Markkanen jatkavat lappeenrantalaisten maalinsuulla. Molemmat maalivahdit saavat varmasti tasaisesti peliaikaa, vaikka Markkanen lähtee kauteen ykköstorjujana. Keltamustat eivät todennäköisesti kaadu maalivahtipelaamiseen. Viime kaudella SaiPan puolustuspelaaminen oli suuri ongelmakohta, sillä moni pelaaja pelasi alle oman tasonsa. Lappeenrantaan puolustukseen on saapunut yksi uusi hankinta, kun Vaakanainen liittyy Idän ihmeen alakertaan. 18-vuotias huippulupaus on kärsinyt alkavan kauden alla hieman loukkaantumisista, mutta hänen ei pitäisi olla sivussa tositoimista montaa viikkoa. Brett Carsonkin on Vaakanaisen tavoin kärsinyt loukkaantumisista, ja SaiPan puolustuksen avainhahmo on niinikään sivussa muutamasta ensimmäisestä ottelusta. Lauri Taipalus, Per Savilahti-Nagander, Jere Sneck, Kalle Maalahti, Santeri Koponen ja Kasperi Torikka täydentävät puolustusta. Mikäli liiallinen alisuorittaminen jää pois, Lappeenrannassa alakerta kestää vertailua.

Hyökkäyskalusto on kokenut SaiPassa suurimman muutoksen. Viime kauden hyökkääjien pistepörssin kymmenen kärjestä ainoastaan Elmeri Kaksonen ja Kim Strömberg jatkavat Lappeenrannassa. Keltamustissa nähdään alkavalla kaudella useita erittäin potentiaalisia hyökkääjiä, joille on seurassa tarjolla suurta roolia. Kasvumahdollisuudet ovat isot, mutta selvät kysymysmerkitkin ovat olemassa. Erityisesti Tanus on uusista hyökkääjistä sellainen, jota kannattaa seurata suurella mielenkiinnolla. Hän teki viime kaudella Mestiksessä kerrassaan loistavaa jälkeä. Ville Koho, Kaksonen ja Löfman muodostavat alkavalla kaudella SaiPan hyökkäyspelaamisen selkärangan. Iso kysymys on, että riittääkö Lappeenrannassa hyökkäyspään vastuunkantajia etenkin vaikeina aikoina?

SaiPassa ryhdytään rakentamaan edellisen urheilullisesti surkean kauden jälkeen uutta alkua. Talouspuolella Lappeenrannassa on tehty vahvaa työtä, ja se avaa hyvät mahdollisuudet seuran kehittämiseen. Tero Lehterä toimii ensimmäistä kautta SaiPan päävalmentajana, ja Lappeenrannassa hän pääsee työskentelemään itsensä näköisen miehistön kanssa. Lehterä on tehnyt aiemmin vahvaa työtä Bluesin junioreiden parissa, mutta nyt vastuuta on tiedossa aivan eri tavalla. Lehterällä on käytössään ryhmä, jossa nuoret pelaajat saavat heti runsaasti peliaikaa ja vastuuta menestymisestä. SaiPa kamppailee pudotuspelien avauskierrokselle pääsemisestä.

Liiga vedonlyönti

Veikkaa mestaria tai kokeile erikoisvetoja. Uutena pelaajana saat lisäksi bonuksen. Esimerkiksi 100% bonus tarkoittaa sitä että kun talletat 50€, saat 50€ lisää eli 100€ pelirahaa. HUOM! Tarjoukset koskevat vain uusia asiakkaita.

SuperLenny Casino bonukset

  • Mielenkiintoinen ulkoasu
  • 100%/100 + 50 ilmaiskierrosta
100%/100€ + 50 ilmaiskierrosta
Hyödynnä bonus

Norjan pörssissä olevan Gaming Innovation Groupin SuperLenny tarjoaa myös bonukset ja totta kai Liiga veikkaus on myös mahdollista.

Unibet bonukset

  • Ensitalletus tuplataan 100 % 200 € asti + 10 kierrosta Mega Fortune Dream
  • Pokeribonus: 20€ + 2000€ bonus
  • Bingobonus: 14 päivää ilmaiseksi
  • Vedonlyöntibonus: 100% 100€ asti
100% 200€ + 10 ilmaiskierrosta
Hyödynnä bonus

Unibetilta kasino, vedonlyönti, bingo ja pokeri. Kaikkiin tarjolla bonukset.

SuomiVegas bonukset

  • Suomalaisille räätälöity kasino
  • Ensitalletusbonus 150%/150€ + 30 kierrätysvapaata ilmaiskierrosta
150% 150€ + 30 ilmaiskierrosta
Hyödynnä bonus

SuomiVegas on tunnettu kasinostaan, mutta mukana on myös vedonlyönti.

Scandibet bonukset

Vuonna 2017 avattu Scandibet panostaa Pohjoismaihin. Tarjonnassa vedonlyönti ja pokeri.

Mr Green bonukset

  • Ensitalletuksen 100% 100€ + 200 ilmaiskierrosta jälkeen on tarjolla vielä 50% 50€, 25% 100€ ja houkutteleva neljäs talletusbonus 125% 100€
  • Vedonlyöntibonus: Jopa 50€ ilmaisvetoja
  • Live kasino bonus: 100% 100€ asti
100% 100€ + 200 ilmaiskierrosta
Hyödynnä bonus

Mr Green avasi vihdoin myös vedonlyönnin ja mikä parasta samoilla kertoimilla kun Unibet!

Mr. Win Casino bonukset

  • Bonus 1: Jopa 999 kierrosta
Jopa 999 kierrosta
Hyödynnä bonus

Mobilebet bonukset

  • Bonus 1 oman valinnan mukaan: 100% 100€ tai talleta 10€, saat 50€
Talleta 10€, saat 50€ / 100% 100€
Hyödynnä bonus

Guts bonukset

  • Bonus 1: 200% bonus 100€ asti + 100 kierrosta Book of Deadiin
  • Vedonlyöntibonus: 50€ riskitön veto
200% 100€ + 100x Book of Dead
Hyödynnä bonus

Cherry Casino bonukset

  • Ei bonuksia
Vaihtuvia kampanjoita
Hyödynnä bonus

BET365 bonukset

  • Vedonlyöntibonus 100%/100€
  • Lähes loputtomasti vedonlyöntikohteita
  • Myös vanhoille asiakkaille tarjolla bonuksia
100%/100€ Vedonlyöntibonus
Hyödynnä bonus

LeoVegas Sport & Casino bonukset

  • 22 ilmaiskierrosta ilman talletusta
  • Bonus 1: 100% 1000€ asti + 25 ilmaiskierrosta
  • Leovegas vedonlyöntibonus: 100% ilmaisveto 100€ asti
  • Livekasino bonus: 100% 1000€ asti
100% 2000€ + 25 ilmaiskierrosta
Hyödynnä bonus

Kohta kausi käynnistyy! Toivon mukaan nautitte lukuhetkistä Kasinot.gurun Liiga ennakkossa 2017 – 2018. Kauden mittaan on tarjolla myös paljon otteluennakoita. Olethan mukana kanssamme nauttimassa Liigasta kauden 2017 – 2018!

Copyright © 2019-2020. All Rights Reserved. 777kasinot.com - Nettikasinot luotettavasti. Sitemap.